Kaukolämpökulut kuriin taloyhtiössä

Energia näyttelee taloyhtiöiden hoitokuluissa suurta roolia. Koko energian osuus hoitokuluista on keskimäärin 35%. Kaukolämmitteisissä kiinteistöissä tästä määrästä kaksi kolmasosaa kuluu lämmitykseen. Eipä ihme, että markkinat pursuavat erilaisia energiansäästöratkaisuja.

Suomalaiset hyväksyvät lämmitysongelmat!

Asuntokaupat ovat suurimmalle osalle ihmisistä eliniän suurin sijoitus ja tästä sijoituksesta pidetään huolta. Pääosa taloyhtiöistä ovat aktiivisia korjaus- ja huoltotöiden kanssa, olipa kyse sitten vuotavasta katosta, rikkoutuneesta hanasta tai jäykästä jätekatoksen ovesta. Taloyhtiön arvo halutaan pitää korkeana ja lisävahingot pyritään ehkäisemään.

Vaan ei lämmityksen osalta. Lämmityksen kaksi peruspilaria ovat perussäädetty patteriverkosto ja tehokkaasti energiaa käyttävä kaukolämpölaitteisto. Motivan arvioiden mukaan kolme neljäsosaa Suomen asuinrakennuskannan patteriverkostoista on puutteellisesti perussäädettyjä. Kaukolämpölaitteita ei päästetä eläkkeelle sillä ”siellä se vielä puksuttaa”. Miksi lämmitykseen ei suhtauduta samalla tavalla, kuin vaikkapa edellä mainittuun vuotavaan kattoon? Syitä löytynee monia, mutta ensimmäisenä tulee muutama seikka:

  • Huonosti toimiva lämmitys ei ole silmällä havaittava ongelma.
  • Lämmityslaitteen tehon heikkeneminen harvoin tapahtuu hetkessä ja ongelman kanssa opitaan elämään.
  • Jatkuvasti nousevat lämmityskulut koetaan energiayhtiön hinnannousuna.

Mihin tämä johtaa? Vastaus on yksinkertainen: Kohonneisiin lämmityskustannuksiin ja asumismukavuuden heikentymiseen.

Puutteellisesti perussäädetty patteriverkosto tarkoittaa yksinkertaisuudessaan epätasapainoa lämmityksen jakautumisessa taloyhtiön eri asuntoihin. Menemättä tarkemmin tähän johtaviin syihin, keskitytään mieluummin siihen, mitä ongelma aiheuttaa.

Patteriverkostoa lämmittävä kuuma vesi lähtee kaukolämpölaitteelta, kiertää taloyhtiön patterit ja palaa kaukolämpölaitteelle. Matkallaan patteriverkostossa saman veden pitäisi pystyä lämmittämään kaikki asunnot yhtä lämpimiksi. Oikein perussäädetyssä yhtiössä patteriverkoston alkupäässä olevat asunnot syövät suhteessa vähemmän lämpöä, kuin loppupään asunnot, koska patteriverkostossa kiertänyt vesi jäähtyy matkallaan.

Puutteellisesti säädetyssä verkostossa edellä mainitut lämmityssuhteet eivät toteudu ja lämpöä käytetään liikaa yhdessä tai useammassa asunnossa. Tämä johtaa epätasaisiin lämpötiloihin eri asuntojen välillä sekä lämmön puutteeseen erityisesti patteriverkon loppupään asuntojen osalta. Mitä tapahtuu, kun loppupään asukas ilmoittaa asunnon olevan viileä? Huoltomies käy asunnossa, vaihtaa ehkäpä termostaatin tai kaksi, muttei silti saa asunnon lämpöä nousemaan. Tässä vaiheessa kaukolämpölaitteelta nostetaan koko kiinteistön lämpökäyrää, mikä taas lisää energiankulutusta.

Tästä pääsemmekin itse kaukolämpölaitteeseen. Laitteiden tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta, mutta kentällä toimiessamme, eivät 35 vuotiaatkaan laitteet ole harvinainen näky. Laitteet harvoin hajoavat kerrasta käyttökelvottomiksi, mutta jo ennen teknisen käyttöiän ylittämistä laitteiden energiateho heikkenee huomattavasti. Lämmönsiirtimien kunnon heikentyessä, energiayhtiöltä ostettavan energian määrä kasvaa. Kustannuksiin vaikuttavat myös vuodot, eri komponenttien toimimattomuus ja vähäisemmät säätömahdollisuudet moderneihin laitteisiin verrattuna.

Eli miten säästän lämmityskustannuksissa?

Kuten rivien välistä on saattanutkin jo hoksata, pitää edellä mainitut lämmityksen peruspilarit, perussäädetty patteriverkosto ja toimiva kaukolämpölaite, olla kunnossa, mikäli kaukolämpöä halutaan käyttää kustannustehokkaasti. Usein säästöjä lähdetään harkitsemaan lämmöntalteenotolla, energiaikkunoilla, älytermostaateilla tai muilla lisäsäästöä luovilla ratkaisuilla. Kuinka suuriin säästöihin on kuitenkaan mahdollista päästä, jos itse asunnon lämmittäminen ei ole lähtökohtaisesti tehokasta? Mene ja tiedä.

Otetaan esimerkki elävästä elämästä ja kaukolämpölaitteen säästöpotentiaalista. Oheiset lukemat ovat erään vantaalaisen 96 asunnon taloyhtiön kaukolämpöennusteet. Taloyhtiössä oli 25 vuotias kaukolämpölaite. Laitteesta oli tarkastuksella heti nähtävissä heikko kunto ja selvää on, että laitteen uusiminen säästäisi energiakustannuksia vähintään prosentilla, parhaimmillaan jopa 10%. Tehdään laskutoimitus seuraavalle 10 vuodelle. Tarkastellaan mitä maksaa vanhan laitteen pitäminen paikallaan ja mitä laitteen uusiminen maltillisella 2% energiasäästöennusteella. Laskuissa ei ole otettu huomioon energian hinnannousua.

  1. Energiakustannukset vanhalla laiteella seuraavat 10v
    76 158€ x 10 = 761 580€
  2. Energiakustannukset laite uusimalla 15 000€ urakkahinnalla ja 2% energiasäästöllä
    76 158€ x 10 x 0,98 + 15 000€ = 761 348,40€

Säästöihin päästään jo 10 vuodessa, vaikka oletettaisiin vanhan laitteen pitävän 10 vuotta saman energiatehokkuuden ja uudella laitteella saataisiin vain 2%:n säästö. Hyvinkin todennäköisellä 5%:n energiasäästöllä päästäisiin 10 vuodessa jo 23 000 euron säästöihin. Onko kaukolämpölaitteen käyttöiän pitkittäminen 35 vuoteen kuluissa säästämistä? Lyhyt vastaus on: Ei.

Entäpä sitten patteriverkoston perussäätö? Keskimäärin patteriverkoston perussäädöllä saadaan laskettua kiinteistön keskilämpötilaa kolmella asteella. Yhden asteen pudotus keskilämpötilassa tarkoittaa n. 5%:n energiasäästöä. Mikäli samaisen kiinteistön patteriverkoston perussäädöllä (50 000€:n urakkahinnalla) päästäisiin keskimääräiseen 15%:n energiasäästöön, tarkoittaisi tämä kymmenen vuoden aikana reilua 64 000 euron säästöä. Kaiken päälle perussäätö lisää asumismukavuutta.

Tässä oli lyhyt oppimäärä kaukolämmön energiansäästöstä. Vaikka markkinat tarjoavatkin mitä kehittyneempiä ratkaisuja, tulee kiinteistöissä varmistua siitä, että lähtökohdat energiatehokkuudelle ovat kunnossa. Harva meistä ostaisi kullattuja vanteita autoonsakaan, jos alla olisi Lada.

 

Tekstin tuotti palvelupäällikkömme, entinen isännöitsijä ja toimiston parhaiden glögien keittäjä Visa Jokinen.

Arvelluttaako kaukolämpölaitteen tai patteriverkoston toimivuus? Pyydä Lämpöhuolto käymään, niin selvitetään millaisilla ratkaisuilla taloyhtiönne energiakustannuksiin voidaan vaikuttaa.