Kaukolämpö Suomessa

Tällä hetkellä kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto – noin puolet Suomen rakennuksista lämmitetään kaukolämpöä hyödyntäen. Asuinkerrostaloissa osuus on vieläkin suurempi, noin 75-85 %:ia. Kaukolämmöllä on Suomessa suhteellisen pitkät perinteet – ensimmäinen vesikiertoinen kaukolämpölaitos otettiin käyttöön Espoon Tapiolassa vuonna 1953.

Kaukolämpöä käytetään usein kaupungeissa ja taajamissa sijaitsevien rakennusten lämmitysmuotona.

Miten kaukolämpöä tuotetaan?

Kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksissa, jotka ovat optimoitu sähkön ja lämmön tuotantoon. Useimmiten kaukolämpö tuotetaan polttolaitoksissa pelkkänä lämpönä tai yhdessä sähkön kanssa. Samassa kaukolämpöverkossa on useampia laitoksia, jotta vaihtuviin vuodenaikojen tarpeisiin, sekä huolto- ja häiriötilanteisiin voidaan vastata.

Lämmityksen polttoaineena toimivat biomassa, kivihiili, maakaasu, turve, jäte tai öljy. Polttoainevalintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi ympäristövaikutukset. Kaukolämmössä tavoitellaan hiilineutraalia lämmöntuotantoa, minkä pohjalta erilaiset uudet, muuhun kuin polttoon perustuvat, lämmöntuotantotavat yleistyvät.

Mikäli kaukolämpölaitoksessa käytetään polttoaineena uusiutuvaa energiaa, kuten esimerkiksi puuta, pellettiä tai biokaasua, ympäristövaikutukset vähenevät entisestään.

Tuotantolaitoksilla tuotettu lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkossa asiakkaalle kuumana vetenä. Kiinteistössä olevan lämmönsiirtimen eli lämmönvaihtimen avulla tämä lämpöenergia siirretään kiinteistön lämmitysjärjestelmään. Kun kaukolämpövesi on jäähtynyt, se palaa paluuputkessa takaisin uudelleen lämmitettäväksi tuotantolaitokseen. Kaukolämpöä voidaan käyttää tilojen ja käyttöveden lämmittämisen lisäksi myös muihin lämmitystarpeisiin.

Mitkä ovat kaukolämmön hyödyt?

Kaukolämpö on asiakkaalle helppo ja vaivaton lämmitysmuoto, ja se sopii kaikenlaisiin kiinteistöihin: omakotitaloihin, rivitaloihin, asuinkerrostaloihin, sekä muihin rakennuksiin.

Kaukolämpö on myös suhteellisen helppo ja huoltovapaa lämmitysmuoto. Jos ongelmia ilmenee, saat apua laitteistosi säätämiseen ja mahdollisiin korjauksiin kaukolämpöalan ammattitlaisilta.

Myös toimitusvarmuus on hyvä ja energiatehokkuus huipputasoa. Kaukolämmön jakelun keskeytykset ovat todella harvinaisia. Suomessa kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes 100 prosenttia, yksittäisen kaukolämpöasiakkaan keskimääräisen keskeytysajan ollessa vain noin 2 tuntia vuodessa.

Tämän lisäksi kaukolämmön hinnoittelu on selkeää ja mahdolliset hinnanmuutokset ovat ennakoitavissa. Näin asiakas välttyy äkillisiltä hinnankorotuksilta. Suomalainen kaukolämpö on myös kansainvälisissä vertailuissa yksi edullisimmista.

Yhä useammin kaukolämpöä tuotetaan uusiutuvan energian avulla, mikä tekee kaukolämmöstä myös ympäristöystävällisen vaihtoehdon.

Paljonko kaukolämpö maksaa ja mistä hinta koostuu?

Kaukolämmön hinta muodostuu useimmiten energiamaksusta (€ / kilowattitunti) ja tehomaksusta.

Energiamaksu määräytyy useimmiten käytetyn energiamäärän mukaan. Kaukolämpölaitteistoa ja lämmönjakelua voi ja pitää säätää ja optimoida. Näin voidaan pienentää hukkaenergian määrää ja säästää rahaa energiamaksuissa.

Tehomaksu taas lasketaan kiinteistön korkeimman  energiankäyttöhuipun (kW) mukaan.

Näiden lisäksi kaukolämmön käyttöönoton yhteydessä maksetaan kertaluontoinen liittymismaksu.

Sopiiko kaukolämpö eri käyttökohteisiin?

Kaukolämpö soveltuu monenlaisiin kiinteistöihin, niin uudiskohteisiin, kuin vanhoihin kiinteistöihin, joissa lämmitysmuotoa ollaan vaihtamassa. Kerros-, rivi- ja pientalojen lisäksi kaukolämpö sopii erinomaisesti myös erilaisiin liikekiinteistöihin ja julkisiin rakennuksiin. Kaukolämpöön voi liittyä, kun lähistöllä on kaukolämpöverkko tai sellainen on suunnitteilla.

Kaukolämpö on toimintavarma, helppohuoltoinen ja vaivaton lämmitysmuoto. Kaukolämmön alkuinvestointikulu on maltillinen moneen muuhun lämmitysmuotoon, kuten maalämpöön verrattuna.

Mistä osista kaukolämpölaitteisto koostuu?

Kaukolämpölaitteisto koostuu monesta eri laitteesta ja osasta. Näitä ovat muun muassa:

Lämmönsiirtimet

• Käyttöveden lämmönsiirrin
• Lämmityksen lämmönsiirrin

Venttiilit

• Lämmityksen säätöventtiili
• Käyttöveden säätöventtiili
• Pääsulkuventtiilit
• Varoventtiili
• Täyttöventtiili

Paisunta-astia

Säätökeskus

Kesäsulku

Lämmönvaihdin eli lämmönsiirrin on yksi kaukolämpölaitteiston tärkeimpiä ellei tärkein osa. Lämmönvaihdin siirtää kaukolämpöverkosta tulevan veden lämmön kiinteistön lämmitysverkostoon.

Kuka on vastuussa kaukolämpölaitteistosta?

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että energiayhtiön vastuulla on kaukolämpöverkosto energialaitokselta kiinteistön lämmönjakohuoneessa sijaitseviin asiakkaan pääsulkuventiileihin saakka.
Kiinteistössä oleva kaukolämpölaitteisto ja sen osat ovat taloyhtiön tai asukkaan (esim. pientalo) vastuulla.

Lämpöhuolto tarjoaa jatkuvan palvelumallin sopimusta, jossa asiakas ei maksa alkuinvestointia, vaan palvelumaksua kuukausittain. Samalla kaukolämpölaitteisto on Lämpöhuollon omistuksessa, valvonnassa ja vastuulla. Näin asiakkaan vastuulle ei jää muuta kuin helppoudesta ja mukavuudesta nauttiminen. Lue lisää palvelusopimukstamme.

Kuinka usein kaukolämpöjärjestelmä tulee uusia?

Kaukolämpölaitteiston tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Laitteiston ja sen osien kunto on kuitenkin syytä tarkistaa säännöllisesti, sillä niiden huolto tai vaihtaminen voi tulla ajankohtaiseksi ennen teknisen käyttöiän täyttymistä.

Pääsääntöisesti, etenkin teknisen käyttöiän ollessa täynnä, on kaukolämpölaitteiston uusiminen yleensä kustannustehokkaampaa ja suositeltavaa kuin yksittäisten osien vaihto.

Kuinka usein kaukolämpölaitteisto tulee huoltaa?

Vaikka kaukolämpölaitteisto on suhteellisen huoltovapaa, on laitteiston kunto syytä tarkistaa tasaisin väliajoin. Mitään virallisia säädöksiä kaukolämpölaitteiston tarkistusväleihin ei ole, mutta me Lämpöhuollolla suosittelemme, että kaukolämpölaitteiston kunto tulisi tarkistaa vuosittain.

Kuka kaukolämpölaitteita saa huoltaa?

On hyvä muistaa, että lämmönjakohuone on talon teknisin huone. Siksi kaukolämpölaitteiden tarkistukset ja huollot on aina syytä teettää kaukolämpöalan ammattilaisella.

Kaukolämpötyöt ja -asennukset ovat luvanvaraista toimintaa. Kaukolämpötöissä tulee noudattaa Energiateollisuus ry:n asettamia ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi Suomen LVI-liitto Sulvi ry valvoo ja vastaa kaukolämpöasennuspätevyyksien ja -lupien valvonnasta.

Jos haluat tarkistuttaa kaukolämpölaitteesi kunnon, voit tilata meiltä maksuttoman kuntokartoituksen. Kartoituskäynnillä kaukolämpöasiantuntijamme tarkistaa kaukolämpölaitteistosi ja antaa suositukset mahdollisista jatkotoimenpiteistä.