Miten kaukolämpö muuttuu? Energiamurros näkyy tuotannossa

Kaukolämpö on lämmittänyt suomalaisia kiinteistöjä jo vuosikymmenten ajan, mutta tapa, jolla kaukolämpö tuotetaan, muuttuu parhaillaan nopeasti. Kaukolämmön tulevaisuus rakentuu yhä monipuolisemman lämmöntuotannon varaan. 

Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, sähkökattiloiden ja suurten lämpöpumppujen merkitys kasvaa ja aiemmin hukkaan päätynyttä lämpöä otetaan talteen kaukolämpöverkkoon. Muutos näkyy jo tilastoissa. Vuonna 2025 kaukolämmön päästöt laskivat 38 prosenttia edellisvuodesta. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus tuotannosta oli enää 13 prosenttia. 

Kiinteistössä muutos voi silti jäädä lähes huomaamatta. Kaukolämpöverkossa kiertävä lämpö siirtyy rakennuksen lämmitykseen edelleen lämmönjakokeskuksen kautta riippumatta siitä, millä tavalla lämpö on tuotettu. Tämä onkin yksi kaukolämmön kiinnostavimmista ominaisuuksista. Tuotanto muuttuu ilman, että jokaisen verkkoon liitetyn rakennuksen lämmitysjärjestelmää täytyy samalla muuttaa.

Kaukolämmön tuotanto monipuolistuu

Kaukolämpöä on perinteisesti tuotettu voimalaitoksissa polttamalla erilaisia polttoaineita. Nyt rinnalle on tullut yhä enemmän tuotantotapoja, joissa lämpöä tuotetaan sähköllä tai otetaan talteen muista prosesseista.

Kaukolämpöverkkoon voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuuden, datakeskusten ja jätevesien hukkalämpöä. Suuret lämpöpumput nostavat matalammassa lämpötilassa olevan lämmön kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Sähkökattiloilla puolestaan voidaan muuttaa sähköä lämmöksi silloin, kun se on energiajärjestelmän kannalta järkevää.

Vuonna 2025 sähkökattiloilla tuotettiin Suomessa noin 2 580 GWh kaukolämpöä. Sähkökattiloiden osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta kaksinkertaistui vuodessa kahdeksaan prosenttiin. Kaukolämpöverkko toimii näin alustana, johon voidaan yhdistää erilaisia lämmönlähteitä.

Hukkalämpö saa uuden käyttötarkoituksen

Teollisuudessa, datakeskuksissa, jätevesissä ja monissa muissa prosesseissa syntyy lämpöä toiminnan sivutuotteena. Ilman lämmön talteenottoa osa tästä energiasta päätyisi ympäristöön.

Kaukolämpöverkko mahdollistaa lämmön keräämisen sieltä, missä sitä syntyy, ja siirtämisen rakennuksiin, joissa sitä tarvitaan. Energiateollisuuden mukaan hukkalämmön talteenotolla voidaan vähentää polttoaineiden käyttöä hyödyntämällä esimerkiksi jätevesien ja savukaasujen sisältämää lämpöenergiaa. 

Kaukolämpö on tärkeänä osana kiertotaloutta. Olemassa oleva verkosto mahdollistaa sellaisten lämpövirtojen hyödyntämisen, joille ei muuten välttämättä löytyisi paikallista käyttökohdetta.

Tuotannon muutos ei vaadi samaa muutosta kiinteistössä

Rakennuksen lämmönjakokeskuksen tehtävä säilyy samana. Se siirtää kaukolämpöverkosta tulevaa energiaa rakennuksen lämmitysverkostoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Jos kaukolämpöyhtiö ottaa käyttöön uuden sähkökattilan, suuren lämpöpumpun tai uuden hukkalämmön lähteen, verkkoon liitettyyn taloyhtiöön ei tämän vuoksi tarvitse asentaa vastaavaa uutta lämmöntuotantolaitetta.

Sama kaukolämpöverkko pystyy välittämään eri tavoin tuotettua lämpöä suurelle määrälle kiinteistöjä.

Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,99 prosenttia

Energiamurroksessa tuotantotavat muuttuvat, mutta lämmitykseltä vaaditaan edelleen sitä, että lämmön pitää riittää kaikille myös kylmimpinä talvipäivinä.

Kaukolämmön toimitusvarmuus oli Suomessa vuonna 2025 99,99 prosenttia. Kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus on keskimäärin keskeytyneenä alle kaksi tuntia vuodessa. 

Toimitusvarmuutta tukee kaukolämpöjärjestelmän rakenne. Monissa verkoissa lämpöä voidaan toimittaa useampaa reittiä, ja tuotannossa voidaan hyödyntää erilaisia lämmönlähteitä. Kaukolämpöalan kansallisessa strategiassa huoltovarmuus onkin nostettu yhdeksi alan keskeisistä tavoitteista vuoteen 2030. 

Lämmönjakokeskus ratkaisee, miten tehokkaasti kiinteistö käyttää lämpöä

Kaukolämpöyhtiö vastaa lämmön tuottamisesta ja toimittamisesta kiinteistölle. Rakennuksen sisällä keskeisimmässä roolissa on lämmönjakokeskus. Lämmönjakokeskus siirtää kaukolämpöverkosta tulevan energian rakennuksen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Sen säätöjen ja komponenttien toiminta vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti kiinteistö käyttää sille toimitettua lämpöä.

Hyvin toimivassa järjestelmässä rakennuksen lämpötilat pysyvät tasaisina, lämmintä käyttövettä on saatavilla tarpeen mukaan ja kaukolämpövesi jäähtyy lämmönsiirtimissä suunnitellusti ennen paluutaan verkkoon. Siksi energiatehokas kaukolämpö ei ole ainoastaan energiayhtiön asia vaan myös kiinteistön oman lämmitysjärjestelmän kunnolla ja säädöillä on merkitystä.

Kaukolämpölaitteiden uusinnalla ja huollolla varmistetaan, että rakennuksen oma lämmitysjärjestelmä pystyy hyödyntämään verkosta tulevan lämmön tehokkaasti.

Miltä kaukolämmön tulevaisuus näyttää?

Kaukolämmön perusidea on säilynyt pitkään samana. Lämpö tuotetaan keskitetysti tai kerätään eri lähteistä ja siirretään verkoston kautta sinne, missä sitä tarvitaan. Sen sijaan lämmön alkuperä muuttuu. Vuoden 2025 tilastot osoittavat muutoksen olevan jo pitkällä. Kaukolämmön päästöt vähenevät samalla, kun sähkökattilat, lämpöpumput ja lämmön talteenotto kasvattavat merkitystään. 

Kiinteistön omistajalle tämä on yksi kaukolämmön olennaisista eduista. Yksittäisen rakennuksen ei tarvitse ratkaista koko energiamurrosta omassa lämmönjakohuoneessaan. Kaukolämpö ei siis ole energiamurroksen ulkopuolella vaan se muuttuu ja kehittyy sen mukana.

Lähteet

Energiateollisuus ry: Kaukolämpö 2025
Tilastotietoa kaukolämmön tuotannosta, päästökehityksestä, sähkökattiloista, lämpöpumpuista ja lämmön talteenotosta.
Kaukolämpötilastot ja Kaukolämpö 2025

Energiateollisuus ry: Kaukolämmön toimitusvarmuus ja keskeytykset 2025
Tilastotietoa kaukolämmön toimitusvarmuudesta ja lämmöntoimituksen keskeytyksistä Suomessa. Energiateollisuus
Kaukolämmön keskeytystilasto

Energiateollisuus ry: Kansallinen kaukolämpöalan strategia 2030
Kaukolämpöalan tavoitteet, energiamurros, ilmastoneutraalius, kilpailukyky ja energiahuoltovarmuus. Energiateollisuus
Kansallinen kaukolämpöalan strategia 2030